Emfit QS – unen lahjomaton mittari

Piuhat päähän, vai vyö patjan alle? Kuluttajille suunnattuja unen laatua mittaavia laitteita on tänä päivänä jo monia erilaisia ja saamme niiden avulla hyvää arviota palautumisemme tasosta sekä muutoksista siinä. Onko laitteisiin uskominen vai pitääkö lähteä yliopistosairaalaan aivosähkökäyrää tallentavaan unipolysomnigrafiaan?

Unen tutkimuksessa edetään koko ajan. On tiedetty jo pitkään, että unen aikana aivoissa tapahtuu opitun tiedon prosessointia ja hienosäätöä ja tämän myötä sekä älyllinen että myös motorinen suorituskykymme paranee. Univaje taas lisää erityisesti stressihormonien määrää ja lisäksi altistumme monille kansansairauksille. Painonhallintaan univaje tuo oman haasteensa vaikuttamalla ruokahalunsäätelyyn – valitsemme rasvaisempia ja sokerisia ruokia, kun olemme väsyneitä. Hyvän unen myötä kehomme tulehdussoluaktivaatio laskee ja luuydin tuottaa enemmän valkosoluja. Yksi riittävän unen merkittävistä tehtävistä on, että se huuhtoo pois valveen aikana aivoihin kertyneitä jätetuotteita. Tämä on nykytiedon mukaan keskeistä mm. alzheimerin taudin ehkäisyssä.

bumpsandbottles.com

Omaan käyttöömme suunnatut mittarit tekevät käytännössä ennaltaehkäisevää työtä unen laadun parantamiseksi ja kokonaispalautumisemme edistämiseksi. Sain itse ennen talvilomaa viikoksi käyttööni Livtecin Sami Kotkajuurelta Emfit QS-anturin. Tämä Ballistokardiografia-mittari sijoitetaan petauspatjan alle ja se antaa huomattavasti tarkempaa dataa unesta, kuin oma vanha aktiivisuusrannekkeeni, jonka unianalyysi perustuu pääasiassa kiihtyvyysanturiin. Emfit analysoi mm. hengitystiheyttä, liikeaktiivisuutta sekä sykevälivaihtelua ja antaa arvion unen eri vaiheista, hermoston tasapainosta ja kokonaispalautumisesta. Mittari on täysin huomaamaton, eikä vaadi asentamisen jälkeen toimenpiteitä. Aamupalapöydässä voit tarkastella miten yö meni, dataa kertyy monipuolisesti.

Unilääketieteen parissa työskentelevä lääkäri Vilho Ahola korostaa unen merkitystä henkilön hyvinvoinnissa. Kuulen toisinaan asiakkaalta, että 5 tunnin yöunilla on tullut pärjättyä hyvin jo vuosia. Tämä, hyvin pärjääminen, on kuitenkin äärimmäisen harvinaista – olemme tällöin yleensä vain tottuneet vähäisen unen tarjoamaan heikompaan vireystilaan ja tämä koetaan normaaliksi. Aikuiselle ihmiselle tarvittava uniaika on yleensä 7-9 tuntia, eikä omaa yksilöllistä unimäärää pysty muuttamaan. Huonon palautumisen taustalla voi olla kuitenkin erilaisia tiloja tai sairauksia, joten mikäli kärsit jatkuvasta väsymyksestä hyvästä uniajasta huolimatta ja mittarit antavat heikkoa dataa, on hyvä käydä lääkärin puheilla.

Minkälaisilla höyhensaarilla oma viikkoni sitten tuli vietettyä? Ei kovin kummoisilla, täytyy myöntää. Olen toiminut jo pitkään perheeni unipoliisina – koitan huolehtia siitä, että kaikki saisivat riittävästi unta. Hyvä palautuminen toki koostuu monesta muustakin tekijästä kuin unesta, joten pelkällä riittävällä uniajalla ei konkurssia voi estää. Itselläni on ollut kuluvan kevään ajan paljon töitä ja kiinnostavia, mutta aikaa vieviä opintoja, ja tästä myös uni ja palautuminen on ajoittain kärsinyt.

Emfit-mittauksen tuloksia

Oheisesta Emfitin raportin kuvaajasta näkee, miten uni koostuu eri uniluokista. Uni jaotellaan karkeasti kolmeen eri luokkaan, REM-uneen, kevyeen uneen ja syvään uneen. Hämmästyttävän tarkkaan mittari tunnisti aamuiset heräämiseni, vaikkakin kyseistä yön heräämistä en muistakaan. Syvää unta odotetaan olevan unesta 10-20 % ja kyseisenä yönä sitä oli 13 % unestani. Syvän unen jaksoja mahtuu yöhön optimaalisessa tilanteessa noin 4-5 kappaletta – itselläni niitä oli neljä. Melko paljon unen kokonaispisteissä painotetaan uniaikaa, mikä jäi oheisessa yössäni harvinaisen lyhyeksi – reiluun kuuteen tuntiin – yleensä pyrin nukkumaan 7-8 tunnin yöunia. Sykkeen alakeskiarvo oli 46 bpm ja hengitystiheys oli 17 krt/min – tyypillinen tiheys on yleisesti 12-20 krt/min.

Nämä ovat helpommin ymmärrettäviä mittaustuloksia, mitä Emfit unesta kertoo. Tästä päästäänkin eteenpäin kohti vaikeammin tulkittavia parametrejä – mm. hermoston matalaa ja korkeaa taajuuskaistaa. Illan ja aamun RMSSD-arvot (Root Mean Square of Successive Differences) kertovat miten parasympaattinen ja sympaattinen hermostosi toimivat ja kuinka yön aikainen lepo on vaikuttanut palautuneisuuteesi. Lukemia tulkitessa on tärkeää tiedostaa ns. oma normaali taso, jotta pystyy tunnistamaan muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät arjessa. Todennäköistä on, että mittari tietää sinun sairastuvan flunssaan ennen kuin olet kaapilla kaivamassa nenäliinapakettia.

Osaaminen auttaa tulosten tulkinnassa

Olen tutustunut myös Oura-sormuksen unianalyysiin. Pidän sormuksessa erityisesti siitä, että unen trendin kehitystä pystyy seuraamaan pitkässä juoksussa, jopa vuositasolla. Emfit antaa myös pitkän aikavälin trendin ja jo viikonkin aikana voi nähdä mahdollista kehittymistä tietyillä osa-alueilla. Tämä palvelee hyvin viikon mittaista seurantaa, mistä saa jo erinomaisen käsityksen siitä missä mennään palautumisen osalta. Suoraan tavallisen kuluttajan käyttöön Emfit ei mielestäni ole suunnattu, tai ainakin sen datan tulkitseminen vaatii enemmän perehtymistä, kuin mitä lyhyet infotekstit eri mittaustuloksia avaavat.

Emfit hoitaa erinomaisesti tehtäväänsä – huonojen unipisteiden jälkeen päätät, että ensi yön jälkeen sinä saat onnittelut hyvästä suorituksesta. Voi siis hyvin uskoa, että palautteen myötä käärimme hihat ja petraamme untamme kaikilta niiltä osin, kuin se vaan on mahdollista. Täydellisen unen tavoittelijat voivat asettaa pitkän ajanjakson tavoitteeksi hyvän peruskunnon rakentamisen. Hyvän peruskunnon myötä palaudumme nopeammin ja täydellisemmin päivän henkisestä ja fyysisestä rasituksesta ja saamme siten enemmän voimavaroja käyttöömme. Tiedämme, että hyvä kapasiteetti näkyy mm. matalana leposykkeenä ja hengitystaajuutena sekä suurempana sykevälivaihteluna.

Olen varovaisen innostunut nykyteknologiasta ja sen tarjoamista kepistä ja porkkanasta hyvinvointimme edistämisessä. Kuinka monta loppuunpalanutta johtajaa tai ylikuntoon treenannutta liikkujaa olisi välttynyt totaaliselta notkahdukselta, jos käytössä olisi ollut kokonaistilannetta arvioiva mittari? Se yksi laite, jonka lukemat vahvistaisivat takaraivossa kolkuttavaa ajatusta hiljentää vauhtia ennen kuin terveys pettää. Sain mahdollisuuden kouluttautua Suomen mitatuimman miehen, Pekko Vehviläisen opeissa mm. mittareiden ja niiden takana olevien parametrien ihmeelliseen maailmaan, joten näistä aiheista tulen kirjoittamaan vielä lisää. Nyt alkuun alan perehtyä erilaisten älyrannekkeiden ja -kellojen ominaisuuksiin – odotankin mielenkiinnolla, millaista tietoa yön tunneista nämä seuralaiset antavat.

Toimialue ja tilat

Paikkakunnat, joissa ohjaan asiakkaita ovat pääasiassa Tampere, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Valkeakoski, Nokia, Ylöjärvi ja Akaa. Liikunta- ja kuntosaliohjausten paikka sovitaan tapauskohtaisesti. Ravintovalmennus, kartoitukset ja henkilökohtainen opastus tapahtuu työtiloissani Lempäälän Kuljussa.

Yhteystiedot

Suuntima (Y-tunnus 2876113-5)
Anne Lindholm
p. 040 757 2969
anne.lindholm@suuntima.fi